6.7.2016 KRÖÖNRUUSKAN KOLUMNI / Maijaliisa Mattila
Avartaa se…
Mailma sivu o sanottu, et reissaamine avartaa lompsaa jossei muut. Mut kyl se vähä sevottaa ihmise ympyröit muutonki.
Mää ole muutama kerra käyny itäraja takan ja tullu takasi pää pyärryksis. On se nin vaikeet jo se raja ylitte menemine. Syynätää ja tutkitaa ja syynääjie naamat o ninko puujumalil, eikä he eres vastaa tervehryksee. Ko mää tönöti siäl jonos, ni mää miätei, mahretaanko täst ikän men sillai, ko Haaparannal mentii enne viime vuare mullistuksii. Siäl ei rajjaa eres huamannu. Ei siittäkä ikuisuut ol, ko laukkuryssät ja kaikki muukki kulki suurte mettäi läpitte kenenkä estämäti.
Mää kulji hiljakkoi hyvi luanikkaa poruka kans Kannaksel. On niit paikkoi sukkela kattel. Mää ole juuriltani satakuntalaine, mut Suame historiast tiätää kymmenii ihmisii, ko o Kannakselt kotosi. Mäntyse Jussi hirvipatsaski Viipuris o kovi tuttu. Kopio o Helssinkis. Poikaknöösit onkii Salakkalahrel nyte ninko ennenki. Alvar Aallo kirjasto o vihro viime reeras.
Oli sukkelaa käyr vanha Lintula tontil. Joskus ko kaikki mailma kotkotukset ottaa päähää, mää pruukaa sannoo, et mää lähre Lintulaa ja läväytä keljani ove kii enkä tahro kuul ennää mittää! Mut en tair lähtee. Siäl vihloo silmii mahrottoma kommee uus kirkko mäje pääl. Joku olikarkki o rahottanu. O vissii ostanu sillai syntejäs anteeks. Ympäril o kamalii hökkeleit. Ei niis kukkaa ol asunu pitkää aikaa. Piäni, seittämäkymppine sisar Maria opasti meit siäl ympäri kirkkoo ja onneks yks mee porukast osas venäjää. Toine nunna krapsutti pihhaa. Siin se luastari väki sit oliki.
Nykyaikaa o se, et mee peräs tuli mettämarketti. Se oli pakettiauto. Kuski mainosti: ”Anttila hintta, Stokmanni laattu.” Auto oli täyn viinaksii. Hänest oli se hyäty, et hän kuskas muutamii meist niihi vanhoihi kotokyllii, ko taksit ei uskaltanu lähtee nin huanoil teil. Hinta oli kova, mut mailmas pelataa mailma ehroil.
Historia tähre meil o kovi tunnepitone suhre Karjalaa. Punkkereit o viäläki näkyvis. Kivenava kirkomäjel o sora aikan ammuttu 450 nuart miäst. Sankarihautai pääl o tehty kamala rotisko. Se kantaa kulttuuritalo nimmee. Kaikist parempi matkakohre oli lehtikuusimettä Raivolas. Se o istutettu jo Piatari Suure aikan. Mää ymmärsi lehtikuuste ja peipposte ja talitiaiste kiält paremmi ko mittää muut.